Idyllin tarina

Esikoispoikani Joonatan on rauhallinen pohdiskelija.
Hänen pohdintojensa tulokset ovat vuosien varrella luoneet vuoroin naurun purskahduksia ja herkkiä kyyneliä.

Viisivuotiaana hän istui hellimässä vauvaveljeään Paulusta.
Suloinen palleroinen sai isoveljen pohtimaan vauvojen alkuperää.

”Äiti, mää mietin, että ensin kaikki vauvat on enkelivauvoina pilvien päällä.
Sitten Taivaan Isä sannoo, että meepäs tuonne, kun nuo tarvii vauvan.
Sitte ne vauvat syntyy.”

Kirjoitin ajatuksen pieneen muistikirjaani ja hymyilin tuumiskelijalleni.

Vuotta myöhemmin lueskelin tuota kirjaa.
Joonatanin pohdinnasta syntyi ajatus enkelivauvasta pilvellä nukkumassa.
Ja mallina, niinpä, Joonatanin kuva, jossa poika nukkuu vatsani päällä kuukauden vanhana vauvana.
Ajatuksen kirjoitin kuvan reunaan.

Eräänä päivänä ystäväni kävi kahvilla, katseli kuvaa seinällä ja mietti ääneen, kuinka kauniin kortin siitä saisi.
Syntyi ajatus siitä, mitä Idylli tulisi olemaan.
Vuotta myöhemmin syntyi Idylli.

Ja tuossa kirjassa on yhä paljon ajatuksia, joita omat, ystävieni ja asiakkaideni lapset ovat pohtineet.
Kuvia on kertynyt moneen albumiin ja laatikkoon.
Niistä nousee tulevaisuuden Idylli, Sinun sydämesi iloksi.

Takaisin